Tästä vuodesta lähtien toistuvat epidemiat, geokonfliktien pitkittyminen, energiapula, korkea inflaatio, rahapolitiikan kiristäminen ja muut monimutkaiset tekijät ovat edelleen vaikuttaneet maailmantalouden laskusuhdanteeseen, joka on vähitellen selkeytynyt, kysyntäpuolen paine on merkittävämpi ja talouden taantuman riski on kasvanut jyrkästi.
Kolmannen neljänneksen lopussa maailmanlaajuinen valmistusteollisuus kääntyi supistumiseen. Syyskuussa JP Morganin globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (PMI) laski 49,8:aan ensimmäistä kertaa heinäkuun 2020 jälkeen Rongkuk-linjan alapuolelle, josta uusien tilausten indeksi on vain 47,7. Yritysten luottamus laski uudelle pohjalukemalle 28 kuukauteen.
OECD:n kuluttajaluottamusindeksi on pysynyt 96,5:ssä heinäkuusta lähtien ja on ollut laskusuhdanteessa 14 kuukautta peräkkäin.
Maailmanlaajuinen tavarakaupan barometri-indeksi pysyi kolmannella neljänneksellä 100 pisteen vertailutasolla, mutta Alankomaiden talouspoliittisen analyysin toimiston (CPB) mittaaman, hintatekijöistä puhdistetun maailmankaupan volyymit laskivat heinäkuussa 0,9 % ja kasvoivat elokuussa vain 0,7 % vuodentakaisesta.
Kiristyvän likviditeetin ja talouden heikkenemisodotusten vaikutuksesta maailmanmarkkinahinnat laskivat vähitellen elokuun jälkeen, mutta yleinen hintataso on edelleen korkealla tasolla, ja IMF:n energiahintaindeksi nousi silti 55,1 % vuodentakaisesta syyskuussa.
Inflaatiota ei ole vielä saatu täysin hallintaan. Yhdysvaltojen inflaatio oli huipussaan kesäkuussa muun muassa palkkojen kasvun hidastumisen vuoksi ja laski vähitellen, mutta lokakuussa inflaatio on edelleen jopa 7,7 %. Euroalueen inflaatio on 10,7 % ja puolet OECD-maiden inflaatio on ylittänyt 10 %.
Kiinan makrotalous kesti epidemian vaikutukset ja ulkoinen ympäristö on monimutkainen ja vakava, kuten useiden odotettua suurempien tekijöiden vaikutus ja tappioiden korjaamiseen tähtäävät toimet. Kansallisen talouden vakauttamispaketin ja sitä seuraavien poliittisten toimenpiteiden tultua voimaan makrotalouden elpyminen ja kehitysvauhti ovat parantuneet toisesta neljänneksestä, erityisesti tuotanto- ja kotimaisen kysynnän markkinoiden lämpeneminen on jatkunut, mikä osoittaa hyvää kehityskestävyyttä.
Kiinan bruttokansantuote kasvoi kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana 3 % vuodentakaisesta, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden ensimmäisellä puoliskolla; kulutustavaroiden vähittäismyynti yhteensä 0,7 % ja yli 3,9 % vuodentakaisesta, mikä on 1,4 ja 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Vienti ja investoinnit kasvoivat pääosin vakaasti. Kiinan kokonaisvienti (Yhdysvaltain dollareissa) kasvoi kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana 12,5 % ja käyttöomaisuusinvestointien valmistuminen (maanviljelijöitä lukuun ottamatta) 5,9 % vuodentakaiseen verrattuna, mikä vaikutti myönteisesti makrotalouden vakautumiseen.
Vaikka Kiinan makrotalouden elpymisvauhti on hyvä, teollisuusyritysten voittojen kasvu ei ole vielä kääntynyt positiiviseksi, teollisuusbuumi on paineen alla hidastua, ja elpymispohjan on vielä oltava vakaampi.
Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana tekstiiliteollisuuden kysynnän ja tarjonnan paine pinon molemmissa päissä hidasti tärkeimpien toimintaindikaattoreiden kasvuvauhtia. Syyskuun myyntikauden huippuvaiheen jälkeen markkinoiden tilaukset ovat lisääntyneet ja joidenkin teollisuusketjujen käynnistysvauhti on noussut, mutta alan yleinen toimintatrendi ei ole vielä osoittanut selviä pohjan merkkejä. Pyrkimykset parantaa ja osoittaa sietokyvyn kehittymistä, tehokasta ennaltaehkäisyä ja riskien haasteiden ratkaisemista ovat edelleen alan ydinpainopiste.
Julkaisun aika: 26.11.2022
